Kyläreissuja

Tällä viikolla on kyläilty oikein urakalla. Maanantaina kävimme Netan kanssa kasvattajan luona. Sari halusi nähdä, mitä mieltä Netta on vedestä ja niinpä se vietiin mutalammikon äärelle ihmettelemään äidin, enon ja mummon kera. Kyllähän se Netta vedestä tykkää! Onneksi ehdimme ottaa muutaman seisomiskuvan ennen tätä visiittiä mutalammikolle... Kiitos Sari tästä mutalammikkolenkistä! Nyt Netta osaa lenkillä etsiä kaikki mahdolliset lätäköt, joihin voi mennä pyörimään ;)

 Netta 4kk

Vierailimme tiistaina Netan ja Eetun kanssa Arjan luona ja Netta pääsi leikkimään Raffen, Rollen ja Raksun luona. Netta löysi koirien suuresta tarhasta ihanan ojan, jossa pystyi sukeltamaan kokonaan mutakylpyyn. Ensimmäistä kertaa näin, että musta koirakin voi näyttää todella likaiselta. Netta oli siis vuorattu kokonaan haisevalla ruskealla mönjällä kuonon päätä myöten. Niinpä Netta sai tutustua ensimmäistä kertaa pesemiseen. Ensin pääsi tutustumaan puutarhaletkuun ja sen jälkeen Arja pesi Netan vielä sisällä shampoolla ja sitten se olikin taas salonkikelpoinen. Tästä toilailusta ei valitettavasti ole kuva todisteita, sillä tilanne oli jokseenkin haastava, kun yritimme pitää hallinnassa ja ilman suurempia sotkuja kolme aikuista koiraa ja kolme lasta.

Keskiviikkona lähdimme sitten mummilaan, jossa aika kului vähän rauhallisemmissa merkeissä. Tällä kertaa Niilokin pääsi mukaan. Tässä koirat treenaa paikallaoloa Eetun leikkiessä leikkipuistossa mummin kanssa.

Olimme Forssassa perjantaihin asti. Tänään lähdimme sitten aamulenkille Nuuksioon. Metsässä sai onneksi kävellä ihan rauhassa. Pitkästä aikaa kokeilimme Eetulle kantoreppua ja sehän jopa viihtyi siellä. Netta sai tutustua Nuuksion maisemiin kaikessa rauhassa, mutta Niilo ulkoili hallitummin flexissä. Nettahan siis löysi joka ikisen reitin varrelle osuneen puron/mutalammikon. Sillä oli ainakin ihan älyttömän hauskaa. Reissu sujui kaiken kaikkiaan niin mukavasti, että täytyy lähteä pian uudestaan. Tässä pari kuvaa Netan pulikoinneista Nuuksiosta.

Vihdoinkin sain skannerin toimimaan ja sitä myöten lisättyä tänne sivuille Muistoissa-osion. Osiossa esitellään ensimmäistä kertaa myös minun ihan ensimmäinen koirani. Se ei siis edes ollut oikeasti minun, vaan vanhempieni koira. Topista kaikki kuitenkin tavallaan alkoi.