Juoksuvarusteet

Useamman vuoden tauon jälkeen kaivoin juoksuvarusteet eilen esiin. Onneksi Roopen vanhat valjaat meni Netalle, kun ne sääti pienemmiksi. Kyllä tuli ikävä vanhaa lenkkikaveria, kun varusteet taas näki. Roope oli loistava juoksukaveri Mikolle ja kävi muutamassa canicross-kisassakin. Kisaaminen loppui muutamaan starttiin, sillä toinen koira yritti purra Roopea kesken juoksun ja tuomari ei siitä silloin välittänyt. Päätimme, että emme halua koiraa sellaisiin tilanteisiin enää viedä. Tämä puremista yrittänyt koira, kun sattui ainakin siihen aikaan olemaan yksi Suomen ykkösnimistä ja oli mukana lähes joka kisassa. Puremisyrityksestä seurasi se, että Roope alkoi lenkeilläkin vähän säpsyä takaatulijoita vähäksi aikaa. Onneksi se meni sitten ohi.
Niilo ei syttynyt juoksemiseen missään vaiheessa, joten sen takia valjaat on ollut varastossa useamman vuoden. Tänään kävin Netan kanssa kokeilemassa ihan kävellen, kun oma kunto on niin surkea, ettei minusta juoksemaan tällä hetkellä ole. Netta ei kyllä vielä tajunnut yhtään, mistä on kyse, vaan kulki koko lenkin nätisti mun vieressä. Mielestäni tässä vaiheessa oli kuitenkin tärkeintä, että se pystyy kiertämään kunnon lenkin pysähtymättä haistelemaan. Seuraavaksi täytyy kokeilla kirittäjän kanssa, saako sen juoksemaan kunnolla. Tähän tarvitaan lapsenvahtia, jotta minä pääsen fillaroimaan Mikon ja Netan edellä. Roopen kanssa treenattiin alkuun tällä metodilla ja hyvin toimi.

Pelastuskoiraluennolla

Eilinen ilta vierähti UMN:n järjestämällä pelastuskoiran koulutusta koskevalla luennolla. Oli kyllä todella mielenkiintoista. Harmi, että vuorokaudessa on niin rajallinen määrä tunteja, ettei aika taida riittää lajiin tutustumiseen laajemmin. Muutama käytännön kerta on sentään kevään aikana luvassa.
Viime perjantaina keskityin hallissa enimmäkseen Netan treenaamiseen ja minulle jäi sellainen fiilis treeneistä, että sehän on oikeasti oppinut jo jotain. Aluksi tein seuraamista namilla. Sitten otettiin paikallaolot. Istuminen sujui hyvin, kun kävin välillä palkkaamassa. Samoin 2min paikallaolo palkaten. Sitten teimme hyppyä ja se onnistui jo välillä ilman käsiapua. Vaikeinta hypyssä tuntuu olevan paikallaan pysyminen viereen siirryttäessä. Liikkeestä maahanmenotkin sujuu jo aika pienellä avulla maahanmenon osalta. Seuraaminenhan ei vielä suju. Noutokin meni nyt aiempaa paremmin. Tosin Netta ei osaa vielä istua kapula suussa viereen, mutta hakee sentään kapulan ja ehdin napata sen suusta käteeni. Edistystä siis siihen tilanteeseen, kun se ei edes nostanut kapulaa yhden toiston jälkeen. Liikkeestä seisominenkin ihan kivasti ja luokosetulo on hyvä, kun vaan auttaa lopun perusasennossa. Ja mikä parasta: Netta hyppäsi ensimmäistä kertaa itse autoon treenien päätteeksi (ja on sen jälkeen hypännyt useamman kerran).
Nipa teki aluksi liikkeestä maahanmenoa ja sitten palauteltiin mieleen tunnaria, kun se meni niin surkeasti edellisissä ulkotreeneissä. Nyt onnistui ongelmitta. Sitten tehtiin pelkkää merkkiä niin, että ohjatun kapulat oli kuitenkin paikallaan. Aluksi tuotti vaikeuksia, mutta ihan kivoja merkkejä saimme kuitenkin tehtyä. Kerran laitoin Niilon noutamaankin. Yritti tuoda keskimmäisen, mutta onneksi uusintayrityksellä onnistui. Lopuksi vielä suora luoksetulo.

Taipparitreeniä ja Niilon tokot

Nyt on jäänyt muutamat treenit kirjoittamatta muistiin. Parina viikonloppuna on treenattu Netan kanssa taippareita silmällä pitäen. Ensin Arjan ja sitten Sarin kanssa. Arjan kanssa keskityimme helppoihin ykkösmarkkeerauksiin, malttiin ja lopuksi tehtiin hakua. Syksyllä Netta otti vielä kovasti häiriötä heittäjästä. Nyt se ei onneksi tuottanut ongelmia. Sen sijaan ongelmiksi muodostui varastaminen (toki taippareissa saa pitää ns. taippariotteessa). Haluan kuitenkin jo puuttua tähän ongelmaan, kun mahdollisesti on tarkoitus jatkaa harrastamista vielä taippareiden jälkeenkin, jos aikaa vaan jostain löytyy. Netta kesti malttiharjoituksen ärähdykset ihan hyvin ja lopulta istui kauniisti vieressä, kun dami lensi. Netta paikallisti heitot ihan hyvin. Sen sijaan luovutuksissa olisi toivomisen varaa. Netta juoksee ensin ohi ja tulee sitten luokse. Damit tulee kyllä käteen asti, kun olen kyykyssä, mutten tykkää tällaisesta kaartelusta. Haku oli mielestäni hyvää ja tehokasta. Ruutuun vietiin 6 damia ja yksi heitettiin. Viisi kappaletta sitten haetutin Netalla.
Seuraavana viikonloppuna treenattiin siis Sarin kanssa meillä päin pitkälti samoilla teemoilla. Ongelmakohdat pysyivät samoina (varastaminen ja luovuttaminen). Täytyy nyt treenata malttia ja luovuttamista erikseen, ettei tarvitse metsässä niihin erikseen puuttua. Ihmeen hyvin Netta muistaa markkeeraukset vaikka välissä olisi tullut jotain säätöä (maltin lisäämistä, hevonen). Teimme myös yhden helpon kakkosmarkkeerauksen, joka onnistui hyvin (Netan eka kakkosmarkkeeraus) ja helpon muistin, joka myös onnistui. Hakukin sujui ihan kivasti. Maasto tosin oli selvästi edellisviikkoista helpompaa. Tai en mä tiedä, onko avara metsä helppo, sillä vauhti kasvaa ja nenä meinaa mennä "kiinni". Hyvin sieltä kuitenkin taas palautui 5/7.
Sitten tarvitsisi päästä tekemään vesi-, riista- ja laahausjälkitreeniä, niin taippari-ilmon uskaltaisi varmaan laittaa menemään :)
 Niilo kävi sunnuntaina tokotreeneissä. Aiheena oli kolme liikettä kokeenomaisesti. Valitsin liikkeiksi ohjatun noudon, tunnarin ja hyppynoudon. Ei menny ihan putkeen. Ohjatussa Niilo yritti varastaa suoraan kapuloille. Sain lopulta merkille ja nouti sitten sen, minkä pitikin. Tunnari meni ihan surkeasti. Ei ollut kovin hyvä liikevalinta, kun kotona juoksunarttu ja Niilon ajatukset ihan ihanissa nartun tuoksuissa. Niilo merkkasi kyllä meidän mielestä oman, mutta toi sen vasta kolmannella yrityksellä. Ensin tuli siis vääriä ja sen lisäksi se nosteli kapuloilla vääriä. Huoh! Tästä liikkeestä ei taida meillä ikinä tulla hyvää,  vaikka kokeissa se onkin nyt onnistunut. Viimeisenä liikkeenä metallihyppynouto, joka sentään onnistui (sen takia olinkin sen vikaksi liikkeeksi valinnut, että pääsee palkkaamaan onnistumisesta). Itsekseni treenasin vielä zetaa ja seuraamista. Seuraaminen on nyt sujunut kivassa vireessä, vaikka asento onkin edelleen vino. Ruokakuppi autossa tuntuisi vaikuttavan vireeseen. Seuraamisen jälkeen juoksimmekin autolle ja Niilo sai ruokansa.

Tihutöitä

Juoksu on sujunut ihmeen helposti. Pahimmat päivät taisi osua Forssan reissulle. Pääkoppa taitaa sen sijaan olla aika kovilla pikkuneidillä, kun ei ole päässyt Niilon kanssa leikkimään. Vähän aikaa onkin mennyt tuhoitta, mutta tällainen näky oli vastassa tänä aamuna koira/ompeluhuoneessa:

Huoneessa oli 5 huonekasvia, joista Netta oli tuhonnut 3kpl. Ihme, että se oli tuhonnut juuri ne, jotka odottivat kyytiä biojäteastiaan. Saumuri oli onneksi kassissaan ja ompelukoneen päälläkin oli vain vähän multaa. En ymmärrä, miten se oli senkin osannut tehdä. Olikohan leikkinyt ihan pöydällä asti?! Huoneen toisessa nurkassa oli roskis siirrettynä, mutta sitä ei sentään ollut ehtinyt levittämään. Onneksi juoksu alkaa olla jo loppupuolella, niin pääsee kohta taas purkamaan energiaa Niilon kanssa.