lauantai 5. lokakuuta 2013

Labradorien tokokurssilla

Niilo osallistui maanantaina kertaluonteisesti labradorien kisaavien tokokurssille, jossa kouluttajana toimi Angelica Leiman. Tykkäsin koulutuksesta kovasti ja nyt harmittaa, etten Niiloa ilmoittanut koko kurssille. Minä siis järjestin kurssin, joten olisi ollut ihan helppo Niilo sille ilmoittaa...
Keskityin Niilon kanssa enimmäkseen mukavaan treeniin ja välttelin tietoisesti meille vaikeita liikkeitä. Tämä johtui siitä, ettei Niilo ole oikeastaan treenannut toukokuun jälkeen, joten olisi ollut epäreilua lähteä suoraan sen kanssa hiomaan kaukokäskyjä tai seuraamista. Teimme sen sijaan yhden ruutuun lähetyksen sokkona ja se sujui kyllä hienosti. Niilo meni merkille reippaasti ja pysähtyi hienosti. Merkiltäkin se eteni ruutuun täysin suoraviivaisesti. Taas hieno stoppi ja siitä vielä maahan ja sitten palkka. Olin kyllä ruutuun tosi tyytyväinen. Tämän jälkeen keskityimme meidän merkkiongelmaan eli Niilo alkaa ennakoida merkin pysäytystä ja menee merkille laiskasti, jos toistoja on useampi. Useimmiten Niilo korjaa kyllä merkille oikein, mutta on ärsyttävää, kun se ei mene sinne suoraan. Nytkin korjasi ja en palkannutkaan siitä, jolloin Niilo ampaisi omatoimisesti ruutuun :) Ei kyllä saanut siitäkään palkkaa... Merkin merkitystä täytyy siis nostaa ja jättää nuo korjaamiset vähitellen palkaamatta. Nyt samalla tiedostin sen, etten vaadi merkillä klo 11-13 välissä olemista, vaan minulle näyttää riittävän klo 9-15. Saa nähdä, aiheuttaako tämä jossain vaiheessa ongelmia, mutta toistaiseksi tämä riittää meille. Korjataan sitten myöhemmin, jos ongelmia ilmenee tai jos ylipäätään joskus vielä pääsemme kisaamaan.
Toisena liikkeenä katsoimme luoksetuloa. Tällä kertaa Niilo oli hyvässä vireessä ja teki kaikki välit sopivalla laukalla. Seisomaan pysähtyminen vähän valui, mutta maahanmeno oli parempi. Näin olinkin arvellut jo etukäteen. Kerroin, ettei kierrättämisen kautta harjoittelu ole oikein meidän juttu ja Ansu ehdottikin pysähdysten parantamiseen pallonheittämistä siten, että treenikaveri heittää pallon palkaksi. Jos Niilo ennakoi pysähdystä, niin sitten ei tietenkään pysäytetä.
Treenin alussa tehtiin paikallaolot ja ne sujui Niilolta hyvin kuten yleensäkin. Niilo oli kyllä koko treenin ajan tosi ihanassa vireessä ja on kyllä tosi harmillista, jos en pääse sen kanssa enää ikinä kisaamaan. Ei oikein oma treenimotivaatio riitä, jos ei ole tavoitteita. Nyt on kyllä lääkitykset sen verran hyvällä mallilla, että pientä valoa näkyy tunnelin päässä, mutta katsotaan, miten meidän käy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti