tiistai 22. lokakuuta 2013

Hallitokoa ja vähän muuta

Koirat on selvästi tyytyväisiä, kun juoksu on ohi ja taas saa nukkua kylki kyljessä. Selvästi Netta hakeutuu Niilon kainaloon aiempaa useammin, eikä Niilollakaan tunnu olevan mitään sitä vastaan :)

Viime perjantaina Nettakin pääsi pitkästä aikaa halliin ja ihmeteltävää kyllä riitti. Olen itse unohtanut ihan totaalisesti, millaista on treenata pentua häiriöiden keskellä. Kyllä on vaikeaa, kun ympärillä koirat juoksee ja lelut lentää. Treeni aloitettiin paikalla ololla. Jäin lähelle ja kävin välillä palkkaamassa. Nyt en enää muista, nousiko Netta ylös kesken kaiken vai ei. Joka tapauksessa se oli uuteen tilanteeseen nähden rauhallinen ja suoriutui tehtävästä mielestäni hyvin. Seuraavaksi tehtiin paikalla istuminen, joten vaihdoin Niilon suorittamaan. Netta odotti kentän reunalla kytkettynä mielestäni ihan ok ja Niilo suoritti istumisen tuttuun tapaansa rauhallisesti.

Sitten vaihdoin takaisin Nettaan, sillä ajattelin, että on parempi, ettei se kerää kierroksia kentän laidalla, vaan saa tehdä treeninsä ja pääsee sitten autoon odottamaan. Nettahan ei vielä osaa oikein mitään tokojuttuja (arjen taitoja vain), sillä emme ole juurikaan treenanneet. Teimme kuitenkin vähän seuraamista imuttamalla ja perusasentoja. Jos mulla on nami kädessä, se jaksaa ihan hyvin keskittyä minuun, mutta jos pidin hetkenkin taukoa, niin pää alkoi pyöriä ja tarkkailla kaikkea ympärillä tapahtuvaa. Sitten teimme luoksetuloa, jossa vaikeinta oli paikalla istuminen, kun vieressä treenattiin noutoa. Ehkä ihan ymmärrettävää nuorelle noutajalle... Netta ei kuitenkaan lähtenyt säheltämään muualle suuremmin, vaan saattoi ennakoida luoksetulokäskyä ja olla levoton odottaessaan. Harjoittelimme myös liikkeestä maahanmenoa (vaikkei Netta osaa vielä edes mennä käskyllä maahan). Namin kanssa taitaa kuitenkin tehdä, mitä vaan. Loppuun teimme vielä noutoa siten, että pidin kiinni heiton ajan ja lähetin sitten noutoon. Vapautin Netan sitten lelulle kesken palauttamisen. Ihan hyvin se hakee kapulan ja kantaa sitä, joten täytynee ryhtyä erikseen treenaamaan sivulletuloa kapula suussa ja luovutusta. Ja montaa muutakin asiaa pitäisi ryhtyä treenaamaan ja kaikkia perusjuttuja tehdä paaaaljon enemmän kuin tähän asti.
Niilon kanssa tein seuraamista parin askeleen pätkissä yrittäen keskittyä lähinnä oikeaan paikkaan ja perusasentoihin. Hankalaahan se oli ilman peiliä ja kauaa en jaksanutkaan sitä yrittää. Sitten teimme pari tunnaria, jotka meni ok. En kyllä muistanut kokeilla vielä Ansun vinkkejä. Merkki sujui tällä kertaa mukavan vauhdikkaasti, eikä Niilo juurikaan ennakoinut, vaikka muutama toisto tehtiinkin. Sitten teimme välissä kaukokäskyjä, jotka sujui surkeasti. Lopuksi vielä ruutu, joka meni hienosti ja sen päälle vielä yksi merkki, jotta saimme sitä taas vahvistettua. Periaatteessa Niilo osaa monta juttua hyvin, mutta paljon olisi vielä hiottavaa, jos kokeisiin aikoo. Kovasti houkuttaisi kokeilla, pärjäisikö Niilo ilman kortisonia ja pääsisimmekö kokeisiin asti. Se vaan tarkottaisi sitä, että paljon enemmän pitäisi treenata, jotta loputkin liikkeet saataisiin kuntoon.
Sunnuntaina oli sitten treenit omalla kentällä. Menimme vain Netan treeneihin, sillä minulla oli oma koulutusvuoro vielä illan päätteeksi. Netan treenien aiheena oli kisapalkkaus, joten meillä ei ollut sen suhteen vielä oikein mitään mietittynä. Netalla voisi kuitenkin toimia hyppyyttäminen ja kehuminen. Toistaiseksi se on ainakin mielissään kunnon kehuistakin, vaikka namit se suurin motivoiva tekijä on. Paikalla olo ei mennyt tällä kertaa ihan putkeen. Erehdyin kaivelemaan nameja taskusta ennen Netan luo palaamista ja se olikin sille liian iso häiriö ja se nousi ylös. Onneksi Netta ei kuitenkaan lähde varsinaisesti paikallaolosta minnekään, vaan nousee vaan makuulta. Kyllä täytyy taas kiinnittää enemmän huomiota omaan tekemiseen. Maahanmenot oli jotenkin hankalia ulkona, mutta ehkä se ei vaan osaa vielä käskyä ollenkaan tai ei tykkää mennä makuulle kylmään maahan. Omin päin teimme vähän noutoa ja luoksetuloa.
Niilonkin kanssa treenasin vähän siinä sivussa ja tein yhden tärkeän huomion. Niilon kanssa ei ole treenattu zetaa juuri ollenkaan kokonaisena liikkeenä, joten se meni zetan merkeistä ihan "merkki"-moodille. Täytyykin siis harjoitella seuraamista ym. tötsien kanssa, ettei se luule, että aina on kyseessä merkille lähetys.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti