tiistai 5. marraskuuta 2013

Viime viikon tokot

Onneksi on sentään tuo hallivuoro varattuna talven ajaksi, sillä muuten ei tulisi tehtyä koirien kanssa varmaan oikein mitään lenkitysten lisäksi. Nyt tulee sentään joka toinen viikko treenattua koirien kanssa vähän. Onneksi koirat keksivät myös itse aktiviteettiä kotipihalla.

Perjantaina oli siis taas hallivuoro ja Netta aloitti paikkamakuulla. Minulta meinaa unohtua, ettei se ole käynyt montaakaan kertaa hallissa (tai treenannut ylipäätään), joten evl-paikallaolo on Netalle vähän turhan pitkä. Onneksi se ei kuitenkaan lähde riekkumaan, kun minä mokaan (liian pitkällä ajalla), vaan nousee vain istumaan. Eniten se tuntui ottavan häiriötä muiden ohjaajien epämääräisistä ääntelyistä (koirien komentamista/huomionherättämistä). Toisista koirista se ei niinkään välittänyt. Sitten Niilo teki välissä istumisen ennenkuin jatkoin taas Netan kanssa.

Tein Netan kanssa hetken seuraamista, pari luoksetuloa, hypyn alkeita, kaukokäskyjä ja metallia. Luoksetulo sujui jo selvästi viime kertaa paremmin. Se malttoi siis hyvin odottaa tällä kertaa. Hypyn kanssa tein vaan muutaman edestakashypytyksen muutamalla laudalla ja hyvin sujui. Kaukokäskyissä tehtiin hetken aikaa maahan-seiso-jumppaa. Metallinouto alkoi lupaavasti eli Netta otti kapulan hyvin ja toi minulle. Sitten alkoi namit kiinnostaa niin paljon, etten saanut sitä noutamaan uudestaan. Päätin sitten käyttää samaa tekniikkaa kuin aikanaan Roopen kanssa eli teinkin noutoa Niilon kanssa, jolloin Nettaakin alkoi taas kiinnostaa ja sitten päästin senkin noutamaan ja hyvin nousi kapula taas. Nyt täytyy selvästi tehdä metallikapulasta kiva juttu Netalle. Metalli ei sinällään tunnu aiheuttavan ongelmaa materiaalina, mutta se ei vaan ole vielä riittävän kiinnostava juttu.

Sitten vein Netan autoon (se on onneksi osannut odottaa siellä ihan siivosti). Niilon kanssa aloitin taas tunnarilla. Tällä kertaa menin kyykkyyn tai käänsin selkäni palautuksissa ja varsinkin kyykkyyn meno tuntui parantavan Niilon palautusintoa. Kovin montaa toistoa en tosin viitsinyt tehdä, joten täytyy jatkaa samaan tyyliin ja katsoa, onko sillä pidemmän päälle vaikutusta. Tunnarin jälkeen teimmekin loppuajan merkkiä ja ohjattua. Merkki meinasi unohtua taas kokonaan, kun laitoin kapulat paikoilleen. Pienen muistuttelun jälkeen merkki alkoi kuitenkin sujua ja Niilo pääsi noutamaankin. Noudot meni ok. Loppuun taas pari merkkiä, jotta sen merkitys vahvistuisi.

Sunnuntaina oli taas ohjatut treenit, joihin olen pystynyt kovin harvoin osallistumaan tänä syksynä. Niilon ryhmässä oli aiheena noudot, mutta sitä ennen tehtiin paikallaoloja. Aluksi tehtiin pelkkä makaamaan jättö ja palkattiin siitä. Sitten tehtiin paikallamakuu siten, että joka toinen koira katsoi piiloa kohti ja joka toinen kentän keskustaa kohti. Piiloa kohti olevat koirat jätettiin paikalla oloon ja toiset kutsuttiin yksitellen rivistä pois. Niilo suoriutui paikallaolosta hyvin tälläkin tapaa. Sen sijaan luoksetulon kutsu tuotti suurta ihmetystä. Tulihan se sentään sieltä uusintakäskyllä. Sitten tehtiin noutoja erilaisilla häiriöillä. Olimme ringissä selät kohti ringin keskustaa ja heitimme kapulat. Koirat eivät päässeetkään noutamaan vaan tehtiin askelsiirtymiä. Hyvää kuunteluharjoitusta siis. Seuraavan heiton kohdalla joka toinen koira pääsi noutamaan ja joka toinen teki askelsiirtymiä. Oli Niilo taas vähän ihmeissään, mutta selvisi kuitenkin tehtävistä. Sitten käytettiin pelkkiä ihmisiä häiriönä hyppynoudossa. Tein Niilon kanssa siten, että henkilöt olivat häiriönä sekä esteen toisella puolella lähellä kapulaa että toisella toistolla lähellä minua kapulaa palautettaessa. Niilo ei kovin pahasti häiriintynyt näistä häiriöistä, mutta pientä kapulan esittelyä muille ihmisille se selvästi aiheutti. Niilo niin rakastaa metallinoutoa ja ihmisiä, joten se ei voinut olla käyttämättä tilaisuutta hyväkseen... Treenin lopuksi tehtiin vielä tasamaanouto siten, että kouluttaja istahti heitetyn kapulan viereen ja muut henkilöt asettuivat sinne tänne palautusreitin varrelle. Tämä näytti sujuvan aluksi ihan hyvin. Niilo haki kapulan ja palautti viereeni. Se ei kuitenkaan ehtinyt istahtaa ennenkuin päättikin käydä vielä esittelemässä kapulaa muille ihmisille. Hassu koira. Viimeisessä toistossa kouluttaja meni makaamaan kapulan eteen, jolloin se jäi täysin piiloon. Muut ihmiset olivat häiriönä palautusreitillä. Tämä sujui Niilolta jo ongelmitta.

Netan ryhmässä aiheena oli ruutu. Aloitimme kuitenkin paikallaoloilla. Netta häiriintyi taas ihmisten rykäisyistä ja ehti nousta istumaan. Täytyy yrittää nyt itse skarpata, ettei se ehtisi nousta. Lisäksi Netalle on vaikeaa minun siirtyminen sen viereen eli siinä vaiheessa se tuppaa viimeistään nousemaan, vaikka pyrin palkkaamaan sen alas. Teimme myös lyhyen paikalla istumisen, joka sujui ihan hyvin. Sitten ruutua. Netalle tehtiin niin, että ruutuun vietiin lelu, jolle Netta sitten lähetettiin. Nettaa ei vaan tunnu "kuollut" lelu kovin paljoa kiinnostavan, joten tarvitsimme kouluttajan apua. Kouluttajan heiluttaessa lelua ruudussa Netta meni sinne ihan hyvin. Täytyisi muistaa treenailla ruutua aina silloin tällöin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti