Olin Netan kanssa kahdestaan laatuaikaa viettämässä perjantain hallivuorolla Niilon huiliessa kotona. Kävimme läpi kaikki alokasluokan liikkeet. Kotona sitten tajusin, että yksi kuitenkin unohtui eli luoksepäästävyys. Sitä me ei olla varmaan ikinä kokeiltu. No tuskin Netastakaan tulee sellaista tokokaveria, joka osaisi sen suorittaa kauniisti vieressä istuen. Onneksi se on mulle ihan sama. Pääasia on, että se antaa ihmisten käsitellä itseään. Ei siinä sivussa pari pusua haittaa :)
Paikallaolot (istuen ja maaten) meni ihan hyvin. Kehuin matkan päästä silloin tällöin ja tein vähän lyhyemmän aikaa kuin muut. Kivasti Netta pysyi, vaikka muita koiria rivistöstä välillä nousikin. Hyppy alkaa olla jo melko kivalla mallilla lopun seisomista lukuunottamatta. Seuraamisen kanssa on varmasti eniten töitä tehtävänä. Olen vaan huono treenaan sitä, kun pelottaa, että pilaan tältäkin koiralta motivaation seurata. Namin kanssa menee kivasti, mutta jos kesällä aikoo kokeisiin, niin pitäisi siitäkin päästä pikkuhiljaa eroon ja hihnaseuraamista me ei olla kyllä treenattu ollenkaan. Liikkeestä maahan onnistuu jo melko pienin avuin. Seisominen vaatii vähän enemmän auttamista. Luoksetulo on ihanan vauhdikas, kun vaan tajuaisi, että törmätä ei saa ja perusasentoon pitää istua. Siinähän ne alokasluokan liikkeet tais jo ollakin. Lisäksi teimme vähän seiso-maahan-jumppaa. Kaukoja on tullut treenattua aivan liian vähän, kun en vaan saa aikaiseksi. Näitähän vois tehdä sisälläkin lasten päiväuniaikaan. Kokeilin pari kertaa myös metallinoudon. Nostaa kyllä kapulan ja palauttaa, mutta luovutusta en vielä lähtenyt vaatimaan. Lisäksi tein pari ruutuun lähetystä eli palkka lensi sinne päin juoksemisesta. En ole vielä alkanut pysäyttämään ruutuun. Eiköhän Netastakin ihan kiva kaveri ole tokoon tulossa, kun vaan jaksaisi itse panostaa treenaamiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti